On tämä elo sit todella ihanaa.. Ensin tuli se karsee väsymys. Olisin voinut nukkua miten paljon hyvänsä ja ihan missä hyvänsä. Niin on tosin edelleenkin. Työmatkat, n. 30 min suuntaansa, nukun bussissa lähes poikkeuksetta. Kotia saavuttuani on taas ihan vain pakko ottaa pienet tirsat. Ruoka on ruvennut tökkimään, enään ei tee mieli kaikkia niitä herkkuja, mitä ennen surutta söin. Karkit, siis irtokarkit oksettaa ja ällöttää jo pelkkä hajukin. Sipsejä, ja muista suolaisia herkkuja tulee syötyä vain vähän. Onneksi.

Juhannus oltiin mökillä ja se meni varsin rauhallisissa merkeissä. Lauantai-iltana sain sanottua miehelleni pyynnön, et hakisi mulle vadin, kun on vähän huono olo. Lopulta sain sanottua, et eiku tosi huono olo, ja sit juostiinkin ja kovaa. Koko ilta ja yö menikin sit oksu ja mahatautien kourissa. Eilen taudit vallitsivat yhä, eikä mikään pysynyt sisällä. Iltasella, kun viimein kympin tienoolla kotiuduttiin, oli hirmuinen nälkä, ilmankos, ku en ollut voinut syödä päivän aikana mitään.. Imeskelin siinä sit muutamat pakastemarjat, et edes jotain saisin syötyä.. Tänään olenkin suosiolla jäänyt kotiin toipumaan taudista. Olo on hivenen parempi, mut silti saan taistella sitä tunnetta vastaan, et kohta taas juostaan.. :(  Toivottavasti se ei ole tätä sit tulevaisuus tulvillaan..  Harmittaa, kun en mennyt töihin, mut toisaalta mitäpä apua musta olisi sielä ollut, kun olisin rampannut vessan väliä.. Toivottavasti huomenna pääsisin töihin takaisin :)

Kasitöiden saralla ei ole pahemmin mitään uutta tapahtunut. Viimeyönä tosin näin painajaista, et joulu tuli yllättäen, enkä ollut kellekkään ostanut, enkä tehnyt mitään lahjaa ja siinä iski paniikki, kun kaikki torimyyjätkin olivat jo lähteneet pois paikalta. Unessa vain kääräisin paketteihin kortteja, jossa lupailin sukat/ lapaset lahjaksi jälkikäteen.. Pitäisköhän niitä lahjuksia siis ruveta jo nyt neulomaan ;)

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille.