Nyt tulee kuvapläjäysvaroitus :)  Olipas se sanahirviö..

Pojallamme on tapana yrittää pihistää leikkeihinsä isin ja äidin kännykät. Kaivoin sit kätköistä vanhoja kännyköitämme. Mut eihän ne sit ollutkaan pitkään kivoja, kun ei niissä ollut näytössäkään muuta, kuin harmaata. Siitäpä se idea sitten lähti. Aluksi irroitin kännyköistä kuoret ja poistin akut.

Etsin myös kivat kuvat ja kokosin kännykät takaisin kuosiinsa. Ja tämmöiset niistä sit tuli:

Ja nyt muuten on pojalle nuo omat kännyt kelvanneet :) Kovasti soittelee niillä niin yksittäin, kuin yhtäaikaakin molemmilla korvillaan yksi luuri :)

Tuossa aiemmassa postauksessa kerroinkin jo noista valmistuneista neuleista, tosin ilman kuvia. Lisäsin ne kuvatkin siihen mukaan, mut jotta säästän teiltä etsimisen vaivan, niin laitetaan kuvat tähänkin :)

lapaset äidilleni isovelilangasta

ja tässä näkyy paremmin tuo kuviokin.

makkaralapaset pojallemme. Lankana isoveli color

Kauppakassi synttärilahjaksi nuorimmalle siskolleni

Samaiselle siskolle pussukka vielä lahjaan mukaan. Lahja oli siis ns. selviytymispakkaus ja kaikki 18 pientä lahjaa menivät tuon kassin ja pussin sisuksiin piiloon :)

Nämä pussukat toimivat lahjapaketteina:

Tähän pussukkaan kätkeytyivät äidin lapaset

Tähän pussukkaan kätkeytyi toisen pikkusiskoni lahja. Hän sai lahjakseen ne ikuisuussukat, jotka siis aloitin paria viikkoa ennen poikani syntymää, eli reippaasti yli vuosi sitten :) Ja tältä ne siis näyttivät:

 

Nämä sukat valmistuivat, kuin itsestään ja ovat aivan ihanat! Luulen, että näistä tulee yhdet lemppareistani:

Todelliset jämäsukat, vaikkei siltä näyttäisikään ;) Seiskaveikkaa ja kahta erilaista polkkaa :)

 ** **

Hiukan on nyt käsityöt jäänyt vähimmälle, kun yllättäen jouduimme viemään poikamme sunnuntaina ensiapuun kovan (yli 39) kuumeen  ja puuskuttavan hengityksen vuoksi. Useamman tunnin päivystyksessä olon ja eri kokeiden jälkeen diagnoosiksi tuli keuhkokuume ja mä lähdin sit osastolle yöpymään pienen potilaamme kanssa. Kaksi yötä siel sit vietettiin ja onneksi pääsimme jo kotia jatkamaan toipumista. Korkeimmillaan kuume oli 39.9 ja sillon kyl pelottikin jo! Hyvän hoidon ansiosta lapsukainen on toipunut jo hyvin ja ei kyllä menosta uskoisi, et noinkin vakava tauti on vasta sairastettu.. Harmitti kyl hiukan, etten ollut ottanut käsityötä mukaan sairaalaan, mut kukapa sitä olis arvannut, et sinne joutuis osastollekkin viel jäämään!

**** *****

Olen surffaillut netissä noiden sairaalassaolopäivienkin edestä ja löytänyt monia kivoja blogeja. Tässä on esim. eräs uusi blogi, jota kirjoittelee esikoistaan odottava nuori nainen :) käykäähän vierailemassa :)

 ***

 Miksiköhän en saa lisätä enään kuvia?  Ei antanut lisätä, vaikka tekisin uuden postauksenkin.. outoa..

Olisin halunnut esitellä kortin, jota en olisi ikinä halunnut joutua tekemään. Ystäväni menetti pienen tyttärensä vain muutaman kuukauden vanhana ja tein hänen muistokseen adressin. Liitän kuvan tähän myöhemmin, kun se taas onnistuu..

Edit: Kuva lisätty 26.4.2011

Pidetään huolta läheisistämme <3